Valitettavasti elämme kolmatta perättäistä kriisikevättä. Kuten kaksi vuotta sitten koronan iskiessä, ajattelimme nyt Ukrainan kriisin ollessa päällä koostaa tilannekuvaa ja vinkkejä kaikkien avuksi. Toivottavasti tästä on apua!

Itse sota ja sen uhrit

Järkyttävin tilanne vallitsee tietenkin Ukrainassa. Maan kansalaiset taistelevat kotimaansa puolesta henkensä kaupalla, ihmiset menettävät kotejaan, pakolaisia virtaa naapurimaihin eikä huomisesta ole tietoa.

Jos haluat yrityksesi kanssa antaa suoraa tai epäsuoraa apua, on keinoja monia. Ainakin näitä on jo onneksi nähty: rahalliset lahjoitukset, vaatekeräykset, tarvikelahjoitukset, kuljetusapu, interneryhteyksien tarjoaminen, logististen palveluiden toimittaminen, telekommunikaation mahdollistaminen ilmaiseksi, majoitus… Lista on onneksi pitkä, mikä kuvastaa läntisen maailman yhtenäisyyttä ja luo uskoa ihmisyyteen. Mieti siis, haluatteko te kantaa kortenne kekoon ja jos haluatte, millä tavalla.

Ihmiset

Työyhteisöissä voidaan olla varsin erilaisissa tilanteissa: joissakin on lähinnä suomalaisia työntekijöitä kun taas toisissa voi samassa tiimissä olla sekä ukrainalaisia että venäläisiä kollegoita. Tunnista tämä ja mieti, miten asiaa kannattaa käsitellä. Kullakin työntekijällä on myös omat perheensä, taustansa ja kytköksensä, joista et välttämättä edes ole tietoinen. Mieti, miten voit huomioida nämä asiat arjessa.

Yhtä lailla kuin työntekijöissä, myös asiakkaissa, toimittajissa ja yhteistyökumppaneissa pätee samat lainalaisuudet. Huomioi myös mahdolliset rekrytointikeskustelut.

Mieliala

Ihmiset ottavat tilanteen kukin tavallaan, mutta eittämättä sota on tällä kertaa niin lähellä, että se varmaankin laskee verhonsa meidän jokaisen mieleen. Ajatukset harhailevat, uutisvirtaa tuijotetaan kiihtyvällä tahdilla ja työhön voi olla vaikea keskittyä. Mielenterveyden asiantuntijat ovat onneksi havahtuneet myös tähän ja tässä alla muutamia linkkejä sinulle ja tiimillesi:

• HS – Miksi synkkien uutisten imuun jää koukkuun?
• HS – Näin Ukrainan sodan aiheuttamiin pelkoihin kannattaa suhtautua
• Heltti – Voimaa epävarmuuden keskellä
• Willfeel – Huolestuttaako sota?
• Auntie Webinar: Dealing with feelings of anxiety and worry in the midst of a crisis

Muista myös, ettet sinä toimitusjohtajana voi kantaa kaikkia maailman syntejä. Ja vaikka ohje kuulostaakin kliseeltä, yritä keskittyä asioihin joihin voit aidosti vaikuttaa.

Asiakkaat

Tulli arvioi viime viikolla, että Suomessa on yli 2000 Venäjän-kauppaa tekevää yritystä. Niistä noin 500 käy vientikauppaa pakotteiden alaisilla tavaroilla. Näiden parin tuhannen lisäksi arvoverkostossa on moninkertainen määrä muita yrityksiä joten suorat vaikutukset kertautuvat suuremmalle määrälle yhtiöitä.

Suomen suurimmat tavara- ja palveluvientituotteet Venäjälle voit tarkistaa tästä Ylen artikkelista: Venäjä-pakotteet iskivät jo suomalaisyrityksiin, maksuliikenne vaikeutunut – yritysjohtaja: ”Euro vähän vielä liikkuu, mutta sekin vaikeutuu koko ajan.

Tunnista siis riskeille altistuminen, keskustelu asiakkaiden kanssa, mieti mahdolliset korjaavat liikkeet sekä tietysti myös se, miten voisit mahdollisesti tukea asiakkaitasi. Mieti myös pari askelta pidemmälle: asiakkaiden asiakkaisiin ja verkostomaisiin vaikutuksiin lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä. Pohdi lisäksi myyntisi kanssa, mihin uusasiakashankinta tällä hetkellä kohdistuu ja pitäisikö sitä muuttaa.

Toimittajat

Koronan jälkimainingeissa alkanut raaka-ainehintojen nousu, saatavuusongelmat ja toimitusajat jatkuvat tai jopa kiihtyvät. Lyhyen aikavälin riskit ovat jo saattaneet realisoitua, jos esimerkiksi komponenttivalmistajan tehdas sijaitsee Ukrainassa. Logistiikkaketjut vaikeutuvat mm. lentokieltojen sekä laivarahtien osalta. Mahdollisesti tuotteita joudutaan toimittamaan pidempiä matkoja, eri reittejä, eri toimijoiden välityksellä ja niin edelleen.

Käy siis läpi tärkeimpien toimittajiesi osalta: saatavuus, hinnat, toimitustiheys, toimitusajat, ostoerät sekä muut ostoehdot.

Suorat tai epäsuorat omistukset

Onko yritykselläsi suoraan tai epäsuorasti omistuksia Ukrainassa, Venäjällä tai Valko-Venäjällä? Kiinteistöjä? Tytäryhtiöitä? Tehtaita? Ajoneuvoja? Oletteko esimerkiksi sijoittaneet pahan päivän varalle rahastoihin, jotka edelleen sijoittavat varat näille alueille?

Ymmärrä taseesi sisältö maariskien näkökulmasta.

Rahoitus, rahaliikenne ja valuutta

Vastapakotteiden takia Venäjän talous on valtavassa paineessa. Ruplan arvo on romahtanut, ohjauskorkoa nostettu kymmeniä prosentteja kerralla ja ihmiset nostavat varojaan ulos pankeista.

Tarkista, minkä pankkien kanssa asioit, millä valuutalla käyt kauppaa tai maksat laskuja ja minkä maksujärjestelmän päällä rahaliikenne pyörii. Ymmärrä myös, mihin korkoihin lainasi on sidottu. Tarkkaile tilannetta pakotteista johtuvien menetysten kompensaatiosta.

Euron käyttäytyminen suhteessa dollariin ja muihin valuuttoihin on myös hyvä huomioida, jos yhtiösi tekee kansainvälistä liiketoimintaa. Samoin suurten keskuspankkien korkopäätökset.

Investoinnit ja divestoinnit

Onko tiekartallanne investointeja tai divestointeja? Muuttaako Ukrainan sota tätä asetelmaa vai voidaanko jatkaa? Elävätkö aikataulut? Onnistuuko rahoitus? Pitääkö ottaa aikalisä ja harkita uudestaan? Vai pitääkö jopa kiirehtiä?

Tieto- ja kyberturva

Vaikka Suomi ei ole suoran aseellisen hyökkäyksen kohteena, emme elä lintukodossa digitaalisessa maailmassa. Esimerkki palvelunestohyökkäyksestä tapahtui 2.3., kun Nordean verkkopankki oli ongelmissa. Samoin suomalaiset kansanedustajat kertovat joutuneensa hybridivaikuttamisen kohteeksi.

Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen on jälleen kerran osoittanut tärkeytensä. Muista myös, että tietoturva on useimmiten ihmisistä kumpuava ongelma teknisten haavoittuvuuksien sijaan. Mieti siis mitä jaat, kenelle ja missä. Tässä hyödyllinen linkki aiheeseen: Mitä jokaisen yritysjohtajan tulisi tietää hybridisodankäynnistä ja kyberturvasta?

Medialukutaito, viestintä ja PR

Sota tulee silmille ennennäkemättömällä tavalla: televisiossa, internetissä, sosiaalisessa mediassa. Mieti, mitä aivosi näkevät ja mikä on totta. Kenen intressissä mikäkin tieto on ja mistä saat puolueetonta informaatiota? Mihin uskot ja mitä ajattelet? Mitä päätöksiä teet minkäkin tiedon perusteella? Propagandaa olet nähnyt ja näet takuuvarmasti.

Riippuen tilanteestasi, tarvittavan viestinnän määrä, suunta ja laatu vaihtelevat. Tarvitaanko yleistä tiedottamista? Kriisiviestintää? Kenelle tulisi viestiä mitäkin? Olemmeko proaktiivisia vai seuraammeko tilanteen kehittymistä? Mieti viestintäsi sävy ja tarkoitusperä. Paniikin lietsonnasta tuskin on hyötyä.

Kuten on jo nyt nähty, monet toimijat ovat halunneet katkaista pienimmätkin siteet ja assosiaatiot esimerkiksi venäläisiin yrityksiin. Selvitä, missä kaikessa olette suoraan tai epäsuorasti mukana, tukena tai sponsorina. Missä logonne näkyy ja miten sitä käytetään? Haluatteko tehdä muutoksia ja mitä vaikutuksia niillä on?

Yleishyödyllisiä linkkejä:

• Yrittäjät – Kaikki Ukrainasta Yrittäjälle
• EK – Venäjä-pa­kot­teiden hyötytietoa yrityksille
• UM – Vientivalvontauutiset
• Finanssiala – Venäjän sotatoimet, pakotteet ja varautuminen 
• Twitter – Nordean päästrategi Antti Saari

Kaksi vuotta vanhat korona-aiheiset ajatuksemme:

• Koostettuja ajatuksia koronaviruksen vaikutuksiin liittyen – yrittäjiltä yrittäjille
• Anonyymia vertaistukea – koronakirje vol. 2

Jos haluat jutella aiheesta jonkun kanssa, voit soittaa suoraan minulle  +358 50 323 6363

Turvaa ja turvallisuuden tunnetta!
Tuomas & koko Aamun tiimi