Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) Investointitiedustelun arvioinnin mukaan tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit vähenivät vuonna 2024 merkittävästi vuoden 2023 tasosta alle 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Näissä yrityksissä investointien arvioidaan olleen 1,5 miljardia euroa, mikä on 24 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tarkemmat tiedot vuoden 2024 investoinneista saadaan alkuvuodesta 2025. Joka tapauksessa viime vuosina pienempien teollisuusyritysten investointikehitys on ollut vaatimatonta, kun taas suuremmissa yrityksissä kasvu on pysynyt vakaana ja tasaisena.

Investoiminen on teollisuusyritykselle kriittistä, sillä se mahdollistaa kilpailukyvyn säilyttämisen ja kasvattamisen nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Investoinnit tuotantokapasiteettiin, uusiin teknologioihin ja prosessien kehittämiseen parantavat tehokkuutta, alentavat kustannuksia ja tukevat innovaatioiden käyttöönottoa. Samalla ne mahdollistavat laadun parantamisen ja asiakaskysyntään vastaamisen, mikä johtaa liikevaihdon kasvuun ja vahvistaa markkina-asemaa. Ilman jatkuvia investointeja yrityksen on vaikea uudistua ja pysyä mukana kehityksessä, mikä heikentää sen pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kannattavuutta.

Myös pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten tulisi panostaa ammattimaisesti investointeihin. Tässä blogipostissa käymme läpi, minkälainen on tehokas investointiprosessi, ja miten se vie investoinnin onnistuneesti maaliin.

 

 

Miten investointi viedään onnistuneesti maaliin? 

Ammattimainen lähestymistapa investointeihin on huolellisesti suunniteltu ja systemaattinen prosessi. Investointiprosesseja voi olla monenlaisia, mutta Aamu Partners on kehittänyt seitsenportaisen mallin, joka on testattu käytännössä ja todettu toimivaksi: 

1. Strategian ja investointitarpeen linjaaminen
2. Investoinnin tavoitteen asetanta
3. Vaihtoehdot ja tiedonhankinta
4. Laskelmat ja valinta
5. Rahoitusrakenne
6. Toteutus ja valvonta
7. Liiketoimintahyöty

Käydään seuraavaksi korkealla tasolla läpi, mitä jokaisella portaalla konkreettisesti tehdään.

 

1. Strategian ja investointitarpeen linjaaminen

Yrityksen ja sen omistajien tulevaisuuden suunnitelmien tulisi olla mahdollisimman selkeästi määriteltyjä ennen kuin ryhdytään arvioimaan tulevia investointeja. Omistaja- ja yritysstrategiat luovat pohjan tuloksekkaiden investointien tekemiseen. 

Omistajastrategia vastaa kysymykseen “mitä minä teollisuusyrityksen omistajana haluan saavuttaa seuraavan 5-15 vuoden aikana”. Yritysstrategia vastaa kysymykseen “millä toiminnalla teollisuusyritys tuottaa omistajilleen heidän tavoittelemansa hyödyn seuraavan 5-15 vuoden aikana”. Kun tiedämme vastaukset näihin kysymyksiin, pystymme tekemään myös strategisia päätöksiä tulevien investointien suhteen: ”Mitä omistuksia ja toimintoja yrityksessä on oltava, jotta se tuottaa minulle haluamani arvon – olipa kyseessä tuottoisa osinkostrategia tai maksimaalinen arvo yritysjärjestelyissä?”

Jos yrityksen omistaja- ja yritysstrategiat eivät ole selkeät, ei kannata myöskään lähteä tekemään strategisia investointeja. Omistajien investointihalukkuus ja riskinottohalukkuus ovat avainasemassa investointia pohdittaessa. Paljonko omistajat ovat valmiit tuomaan rahaa sisään investointeja varten? Kuinka paljon yrityksen vapaasta kassavirrasta halutaan jättää investointeihin firmaan vs. ottaa osinkoina ulos.

Usein kuitenkin teollisuusyritysten omistajien omistajastrategioissa tavoiteltavat palkkiot ovat niin suuria, että ne saavuttaakseen yrityksen pitää pystyä tekemään investointeja. Prosessin ensimmäinen avainkysymys onkin: “Millainen investointi tukee yrityksen ja sen omistajien pitkäaikaisia tavoitteita?”

 

 

2. Investoinnin tavoitteiden asetanta

Kaiken tehokkaan toiminnan keskiössä on tavoitteiden määrittely, niin myös investointiprosessin. Jos tavoitteita ei ole määritelty tarkasti ja selkeästi, miten olisi mahdollista vertailla keskenään erilaisia investointeja? Jos pyritään esimerkiksi “kannattavaan kasvuun”, niin se voidaan toteuttaa monella eri tapaa: nykykapasiteetin maksimointi, tuotevalikoiman muuttaminen, tuotteen tai prosessin muuttaminen, tuotannon ulkoistaminen, tuotantotilojen vuokraus jne. Siksi investoinnille asetettavat tavoitteet pitää asettaa tarkemmin. 

Investointia suunniteltaessa tavoitellut liiketoimintahyödyt pitää pystyä ilmaisemaan myös numeerisesti, esimerkiksi “Markkinoilla tunnistetun kysynnän takia haluamme kasvattaa parhaimman katteen omaavan tuotteen tuotantoa XX% seuraavan puolen vuoden aikana ilman, että tuotekohtainen kate laskee – yrityksen kannattavuutta koskevan strategisen tavoitteen mukaisesti”, tai vaikkapa “Kiristyneen kilpailutilanteen takia haluamme laskea tuotteen Y tuotantokustannuksia, jotta voimme laskea asiakashintaa ja tavoitella suurempaa markkinaosuutta halventuneen hinnan avulla – yrityksen markkinaosuutta koskevan strategisen tavoitteen mukaisesti”. 

Kun tiedetään selkeästi ja tarkasti, mitä tavoitellaan, on erilaisia etenemisvaihtoehtoja mahdollista vertailla keskenään. Investoinnin tavoitteet voi olla kannattavaa asettaa yllä olevia esimerkkejäkin tarkemmin: tavoitteiden määrittelyn pitää palvella myös tiedon hankkimista erilaisista vaihtoehdoista ja niiden hyödyistä. Prosessin toinen avainkysymys on: “Mitä numeerista hyötyä tavoittelemme juuri tällä investoinnilla?”

 

3. Vaihtoehdot ja tiedonhankinta

Investointiprosessin yksi keskeisimmistä vaiheista on vaihtoehtojen kartoittaminen ja tiedonhankinta. Tämä vaihe luo perustan koko investoinnin onnistumiselle, sillä juuri tässä vaiheessa arvioidaan, mikä on paras tapa saavuttaa halutut liiketoimintahyödyt. 

Tiedonhankinnassa on tärkeää ottaa laaja ja strateginen näkökulma, sillä tilanteesta ja tarpeista riippuen investointivaihtoehdot voivat vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi tuotantokapasiteetin lisäämisessä vaihtoehtoja voivat olla uuden tuotantolinjan rakentaminen tai nykyisen kapasiteetin tehostaminen. Aina oma suora investointi ei myöskään ole paras ratkaisu: joskus voi olla fiksua ulkoistaa, vuokrata, tai tehdä investointeja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 

Investointi koneisiin tai kalustoon ei aina välttämättä ole paras ratkaisu – tämän arvioimiseksi investoinnin tavoitteiden on oltava selkeästi määritellyt ja tarkasti linjassa yrityksen strategian kanssa. Prosessin kolmas avainkysymys: “Miten kartoitamme ratkaisuvaihtoehdot, jotka toteuttavat määritellyt tavoitteemme?”

 

 

 

4. Laskelmat ja valinta

Investointiprosessin neljäs vaihe, ”laskelmat ja valinta”, on teollisuusyritykselle merkittävä askel päätöksenteossa. Tässä vaiheessa aiemmin tunnistetut vaihtoehdot arvioidaan liiketoiminnallisten tavoitteiden, taloudellisten laskelmien ja riskien pohjalta, jotta valinta voidaan tehdä perustellusti. Huolellisesti toteutettuna vaihe auttaa vähentämään päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta ja varmistaa, että investointipäätös pohjautuu kattavaan tietoon ja tukee yrityksen pitkän aikavälin tavoitteita.

Laskelmien tulisi olla kattavia. Alkuinvestoinnin osalta huomioidaan paitsi välittömät tulot ja kulut, myös pitkän aikavälin näkökulma, kuten tuotteen pitoaika, jäännösarvo ja koko elinkaari. Näiden avulla voidaan arvioida investoinnin kokonaisvaikutukset ja ennustaa sen kannattavuus.

On myös tärkeää tarkastella investoinnin vaikutuksia nykyliiketoimintaan. Näitä voivat olla esimerkiksi muutokset tuloihin, kuluihin, käyttöpääoman tarpeeseen ja operatiivisiin prosesseihin. Näiden analysointi auttaa hahmottamaan, kuinka hyvin investointi istuu yrityksen olemassa olevaan operatiiviseen toimintaan ja strategiaan.

Taloudelliset mittarit ja niiden pohjalta tehdyt laskelmat, kuten tuottovaatimus, nettonykyarvo (NPV), sisäinen korkokanta (IRR) ja takaisinmaksuaika, muodostavat keskeisen osan arviointia. Näiden avulla voidaan vertailla vaihtoehtoja objektiivisesti ja hahmottaa, mikä investointi tuottaa parhaan arvon suhteessa riskiin.

Lisäksi herkkyysanalyysi ja riskien arviointi ovat olennaisia työkaluja investointi- vaihtoehtojen vertailussa. Herkkyysanalyysin avulla voidaan testata investoinnin kestävyyttä eri skenaarioissa, kuten markkinamuutoksissa tai kustannusmuutoksissa. Riskien tunnistaminen ja hallintasuunnitelma puolestaan vähentävät epävarmuutta ja tukevat päätöksenteon varmuutta.

Prosessin neljäs avainkysymys on: “Millaisilla laskelmilla saamme erilaiset investointivaihtoehdot vertailukelpoisiksi, ja minkä investointivaihtoehdon valitsemme?”

 

5. Investoinnin rahoitusrakenne

Rahoitusrakenne on investointiprosessin keskeinen vaihe, jossa päätetään, miten investointi rahoitetaan. Tämä vaihe edellyttää tarkkaa taloudellista suunnittelua, sillä valittu rahoitusmalli vaikuttaa suoraan yrityksen kassavirtaan, riskitasoon, kannattavuuteen ja pitkän aikavälin taloudelliseen kestävyyteen. Rahoitusrakenteessa kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat osa-alueet:

• Nykyinen rahoitusrakenne. Yrityksen strateginen taloushallinto sekä nykyinen velka- ja omavaraisuusaste toimivat lähtökohtaina rahoitusratkaisujen suunnittelulle 
• Vieras pääoma. Lainarahoituksessa huomioidaan koron määräytyminen, mahdolliset korkosuojaukset, takaisinmaksusuunnitelmat sekä velkojen erityisehdot (kovenantit).
• Vakuudet ja takaukset. Rahoituksen ehdot voivat edellyttää vakuuksia tai takaajia, jotka vähentävät lainanantajan riskiä. Näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia rahoituksen kuluihin. 
• Oma pääoma tai tulorahoitus. Yrityksen omat varat tai liiketoiminnan tuottama kassavirta voivat toimia investoinnin rahoituslähteinä. Myös yrityksen omistajat voivat sijoittaa lisää pääomaa yritykseensä.
• Julkiset tuet. Eri tukimuodot, esimerkiksi Business Finlandilta tai ELY-keskuksilta, voivat täydentää investoinnin rahoitusta. Nämä on olennaista kartoittaa.
• Muut rahoituslähteet: Rahoitusta voidaan hakea esimerkiksi vaihtoehtoisista rahoituskanavista, kuten pääomasijoittajilta tai joukkorahoituksesta.

Huolellisesti ja kattavasti suunniteltu rahoitusrakenne mahdollistaa investoinnin toteutuksen yrityksen taloudellisia resursseja tasapainottaen ja liiketoiminnan kasvua tukien. Prosessin viides avainkysymys on: “Mikä rahoitusmalli palvelee parhaiten yrityksesi investointitarpeita?”

 

 

6. Toteutus ja valvonta

Toteutus ja valvonta -vaihe on investointiprosessin kulmakivi, jossa suunniteltu investointi konkretisoituu käytännön toimenpiteiksi. Tässä vaiheessa onnistuminen vaatii sekä huolellista valmistautumista että jatkuvaa seurantaa, jotta investointihanke etenee sujuvasti ja tavoitteiden mukaisesti.

Ensimmäisenä resursointi nousee keskiöön: oikeat osaajat, aikataulut ja budjetit on sovitettava yhteen. Tarvittavien resurssien varmistaminen – niin henkilöstön, teknologian kuin materiaalien osalta – luo vankan pohjan toteutukselle. Samalla on tärkeää organisoitua selkeästi. Vastuut ja roolit tulee jakaa tarkasti, jotta jokainen osapuoli tietää tehtävänsä ja tavoitteensa. Tämä ei ainoastaan paranna projektin tehokkuutta, vaan myös vähentää riskiä pullonkaulojen ja väärinkäsitysten syntymiselle.

Hankkeen johtaminen puolestaan on keskeistä koko toteutusvaiheen ajan. Projektijohtamisen työkalut, kuten säännölliset katselmukset, raportointi ja riskinhallinta, auttavat pitämään hankkeen aikataulussa ja budjetissa. Hyvä johtaminen tarkoittaa myös kykyä reagoida nopeasti muutoksiin, jotta mahdolliset haasteet eivät pääse vaarantamaan investoinnin onnistumista.

Yksi usein aliarvioitu osa toteutusta on varasuunnitelmien merkitys. Vaikka suunnitelma olisi kuinka huolellisesti laadittu, todellisuudessa vastaan voi tulla odottamattomia tilanteita: aikatauluviiveitä, kustannusten nousua tai teknisiä haasteita. Valmiiksi mietityt vaihtoehtoiset toimintatavat varmistavat, että projektin suuntaa voidaan tarvittaessa korjata ketterästi ja tehokkaasti.

Tämä vaihe ei kuitenkaan pääty toteutukseen. Jatkuva valvonta ja mittaaminen ovat olennaisia investoinnin lopullisen onnistumisen arvioimisessa. Projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista tulee seurata sovittujen mittareiden avulla, jotta tuloksia voidaan verrata alkuperäisiin odotuksiin ja tarvittaessa tehdä korjaavia toimenpiteitä. Kun toteutus ja valvonta toteutetaan ammattimaisesti, yritys voi varmistaa, että investointi tuottaa haluttua arvoa ja tukee pitkän aikavälin liiketoimintatavoitteita ja strategiaa.

Prosessin kuudes avainkysymys: “Mitä tehdään, kuka tekee, miten tehdään ja miten tuloksia seurataan?”

 

7. Todennettu liiketoimintahyöty

Liiketoimintahyöty on investointiprosessin viimeinen ja tärkein vaihe, jossa mitataan investoinnin todellinen vaikutus yrityksen toimintaan. Onnistunut investointi ei ole pelkästään kustannus, vaan se tuo mukanaan konkreettisia ja mitattavia parannuksia liiketoimintaan.

Yksi merkittävimmistä hyödyistä on kapasiteetin optimaalinen hyödyntäminen. Investointi voi esimerkiksi poistaa tuotannon pullonkauloja tai parantaa resurssien hallintaa, jolloin yritys pystyy saavuttamaan enemmän samoilla resursseilla. Tämä puolestaan tukee tehokkuuden nostoa, kun prosessit tehostuvat ja aikataulut lyhenevät, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin markkinoiden tarpeisiin.

Liiketoimintahyödyt näkyvät myös liikevaihdon kasvuna. Parempi tuotantokapasiteetti, uudet teknologiat tai prosessien optimointi voivat johtaa siihen, että yritys pystyy tarjoamaan enemmän tuotteita tai palveluita asiakkaille. Samalla laadun parantaminen vahvistaa asiakastyytyväisyyttä ja lisää kilpailukykyä, mikä tuo yritykselle pitkäaikaisia asiakassuhteita ja uusia markkinamahdollisuuksia.

Kilpailuedun vahvistaminen on kriittistä nykypäivän nopeasti muuttuvassa markkinassa. Oikein kohdistettu investointi auttaa yritystä erottautumaan kilpailijoista esimerkiksi tehokkuudessa, laadussa tai innovatiivisuudessa – tai niissä kaikissa! 

Liiketoimintahyötyjen varmistaminen ei tapahdu automaattisesti, vaan vaatii jatkuvaa seurantaa ja mittaamista. Kun yritys pystyy konkretisoimaan hyödyt ja tunnistamaan kehityskohdat, investoinnin vaikutukset saadaan maksimoitua ja liiketoiminta siirtyy uudelle tasolle. Prosessin seitsemäs avainkysymys: “Mitä konkreettista hyödyimme investoinnista?”

 

 

Jos haluat tehdä ammattimaisen investointisuunnitelman, ja varmistaa tuottoisat ja onnistuneet investoinnit, niin ota yhteyttä Aamu Partnersiin alla olevalla lomakkeella.