Strategia

Strategian päivitys edessä? Unohda nämä 4 myyttiä strategiatyöstä

11.2.2021

Kerroimme jo aiemmin blogissa tyypillisistä kompastuskivistä strategian laatimisessa. Nyt koronan viedessä useat yritykset takaisin strategisen työn pariin, on hyvä hetki kohdata ne strategiatyöhön liittyvät myytit, jotka seisovat yrityksesi menestyksen tiellä. 

Aamulla autamme lukuisia yrityksiä strategian luomisessa ja toimeenpanossa. Tässä neljä uskomusta strategiatyöstä, jotka ovat edelleen sitkeässä:

1. Strategian päivityksen tulisi tapahtua kerran vuodessa, jos silloinkaan.

Strategia ei ole moneksi vuodeksi kiveenhakattu kymmenen käskyä, vaan strategian toimivuuden tarkastelemisen pitäisi olla jatkuva prosessi. Yritysten aikajänteet ovat lyhentyneet entisestään koronan myötä, eikä strategiatyötä voi enää tehdä kerran vuodessa mökkiviikonlopulla. 

Etenkin suurissa firmoissa strategiatyö on perinteisesti toteutettu samanlaisella kaavalla. Ensin analysoidaan toimintaympäristö ja tarkastellaan yrityksen kyvykkyyttä sekä resursseja. Sitten johto pohtii yrityksen suuntaa ja työstää kasaan strategian. Tämä lähestymistapa on aikansa elänyt, ja yritysten tulisi kyseenalaistaa, onko strategia enää ajan tasalla läpi vuoden.

Nykypäivänä strategiaan tulee suhtautua elävänä asiana, jota jatkuvasti toimeenpannaan kokeilemalla, seuraamalla ja oppimalla tehdyistä ratkaisuista. Aamun Clarity-palvelu on luotu mahdollistamaan jatkuvaa seurantaa ja muutosliikkeitä, jotta myös strategisia päätöksiä ja niiden vaikutusta liiketoimintaan pystyttäisiin seuraamaan reaaliajassa.

2. Strategia on yrityksen ylätason juttuja.

On naiivia ajatella, että toimitusjohtaja pystyy yksin loihtimaan strategian omasta päästään. Vaikka vastuu strategiasta ja sen toimeenpanosta on yrityksen toimitusjohtajalla, johtoryhmällä ja hallituksella, kaikilta pitää kerätä inputtia sen tekemiseen. Oikeat vastaukset strategisesta suunnasta eivät löydy tunkkaisesta kokoushuoneesta, vaan oikeasta elämästä.

Oli kyseessä sitten myyjät, asiakaspalvelijat tai palvelukehittäjät, työntekijät ovat lähempänä asiakasrajapintaa jokapäiväisessä työssään ja heiltä voi tulla strategisesti arvokasta tietoa sekä kehitysideoita. Uudet rekrytoinnit ovat myös alihyödynnetty resurssi, sillä he pystyvät tarkastelemaan toimintaa uusin silmin.

Strategiaa ei myöskään tarvitse ajatella vain yrityksen sisäisenä asiana! Nykyisillä, potentiaalisilla ja tyytymättömillä asiakkailla sekä yhteistyökumppaneilla voi olla paljon annettavaa.

3. Mitä pidempi strategiadokumentti, sitä parempi.

Strategian tekeminen ja päivittäminen ei ole PowerPoint-harjoitus. Tärkeää on se, että visio, missio ja tavoitteet heräävät eloon dokumentista.

Miksi strategian tarvitsisi edes olla perinteinen 100-sivuinen dokumentti? Jotkut oppivat videosta, toiset taas paperilta. Aamu Partnersin strategia on kirjattu yhdelle A4:lle, josta se on helppo lukea kertaheitolla. Tyyli on vapaa, kunhan strategiaan palataan säännöllisesti ja se on osa jokapäiväistä tekemistä.

4. “Kannattava kasvu” on hyvä strateginen tavoite.

“Kannattava kasvu” ei itsessään tarkoita mitään. Tavoitteena se on sama asia kuin “hyvä kunto”. Miltä se näyttää kenellekin riippuu yksilöstä. Joillekin huippu-urheilijoille hyvä kunto tarkoittaa maratonin juoksemista ennätysajassa. Polvikuntoutujalle se voi merkitä yhtä ainutta polkaisua kuntopyörällä.

Mistä sitten tietää, onko tavoite hyvä? Hyvä tavoite on sellainen, joka on helppo ymmärtää ja on mitattavissa. Jos tavoitteeseen palatessa ei voi olla varma, onko se toteutunut, on tavoite lähtökohtaisesti huonosti asetettu. Tavoitteiden asetanta tehdään usein laiskasti miettimättä yrityksen toiminnan logiikkaa. Monet yritykset asettavat toimintaa johtaviksi tavoitteiksi ja draivereiksi yrityksen haluamia lopputuloksia, joita he eivät voi johtaa. Yritysten tulisi keskittyisin niihin asioihin, joihin he pystyvät vaikuttamaan suoraan, sillä ne myös johtavat haluttuihin lopputuloksiin.